Työharjoittelu paikassaVeeranVerstas
on mennyt hyvin.
Eilen meillä oli rento limudisco, kaikille isoille ja pienille vieraillekkin.
Pukeuduttiin 80-90.luvuttain, ohjelmassa oli limboa, sketsejä, tanssia, kynäpulloon-leikkiä, purkan puhallus performanssi, esteetötä tanssia ja kaikkien peruskoulun discojen huippu...  hitaat.
Oltiin tyytyväisiä.

Lisäksi meän ohjelmaan on kuulunu  mm. valokuvausta, öljyvärimaalausta, kansioiden työstö, neulanreikäkameralla kuvausta, tanssia/joogaa..
Rento porukka auttaa avautumaan, itseolen fiiliksissä kaikesta mitä tapahtuu.. lähes.
Ilman univajetta kaikki kelpaa.

Tänään lähetimme kirjeet itsellemme - ohjaajamme lupasi lähettää ne meille ennen kevättä.
Parhaita ideoia on minusta ollut viestilappujen jättäminen kirjaston kirjojen väliin.
Sen voisi ottaa melkein tavaksi. Iloista.

Ainoa asia mikä hidastaa ajattelua on sää -kun aurinko paistoi ensimmäisen kerran kahteen viikkoon suoraan silmiin ei jaksanut ärtyä. Kärttyisempi olisi todennut jotain kuten "tuosta se vasta riesa tulee".
Sää myös aiheuttaa osaksi sitäettä halu liikkua ulkona on pienempi, mielummin jään sisälle kuin harkitsen baai-iltaa. vitsivitsi. Johtunee siitä että olen sokeripalaolemuksenilisäksi vielä rahaton.
 Silti eilen kävin kaupungilla ja tein ale-löytöjä: mekko, korvakorut ja ristikaulakoru = 6 e yhteensä.
Iloista!


  Työnalla tällähetkellä:villasukat veljelle synttärilahjaksi

Yökävely:
Virtsa haisee korttelin kulmalla, sivuaskeleita, pikaruokaloiden muovipussit muuttuvat tuulen käydessä autoja takaa-ajaviksi koiriksi ja baarista ulkoistuvien ihmisten hajua saa vastaantulijankin humaltumaan.

on

On syksy, viimein.
Ajatus lumesta pelottaa, melkein yhtä paljon kuin märästä.

Heräsin tänä aamuna poikkeuksellisesti jo yhdeksältä, koska yötä oleva ystäväni oli kiireinen, jyväskylään menevä juna ei odota.
Aurinko paistoi ensimmäistä kertaa viikkoon.
Kaikki kenkäni ovat märät ja kaulahuivini tuntuvat paksuilta ja kuumilta, itseäni vaivaa kuiva yskä.
 Olen tottunut heräämään kahden aikaan, tällaista on sitten olla työtön.
Minua ei haittaa nautin vapaudesta saada olla.
Käsityö verstas kutsuu kuitenkin pian, jo seuraavana maanantaina. Se on lomani loppu.

Olen laittanut ylös sarjakuvan aiheita, luonnostelukin olisi hyvä aloittaa jossain vaiheessa.
Hahmojen suunnittelu tuskastuttaa hurjasti.
Voisin aloittaa seuraavalla viikolla. Voisin ja Voisin. (haukotus)
Lisäksi olen lukenut hurjasti sarjakuvia, serkkuni innoittamana.
Lempi suomalaispiirtäjä on JP Ahonen.


Nyt olen pyrkinyt maalaamaan, kuvissa on liikaa symboliikkaa. Tarvitsen ohjausta värien kanssa.

Kettu ja helmikorvakoru - Jaana Suorsa

KappAhl ja Lindex ovat aina olleet lempi kauppojani kun puhutaan omasta kuosista. Nyt toinen niistä on joka arkipäivän siunaus/riesa.

Juhlakesä

Yo-juhlat,
rippijuhlat,
häät vielä puuttuisi ja kesän jokaiset aiheelliset juhlat olisi kierretty.
Häät ovat mielestäni ehdottomasti paras juhla kaikista, ei edes kastejuhla tai kavereiden yo-juhlissa kiertely vedä sille vertoja! Kai olen romantikko. Lempeä tunnelma saa minut paremmalle mielelle kuin yksikään rellestys kavereiden kanssa.
Lisäksi kahdella muulla serkullani on ollut rippijuhlat joihin en päässyt.

Ainoat juhlat kesänä ovat enää veljeni rippijuhlat N.2 (toiselle puolelle sukua - joka ei jaksa reissata, mutta on vieraanvaraisempi).
Sanojen mukaan on tulossa jotain grillijuhlamaista. Parhaat juhlat siis ikinä.
Siis yhtäkuin Valvomon mikä kesä!.
Ja serkkunen antoi vanhan ruokapöytänsäkkin minulle, voi iloa.

Toisaalta olen surumielinen ja hämmentynyt. Kauan odottamaani yhteydenottoa ei ole tullut yhdeltä suunnalta.
..mutta kuka lohduttaisi nyytiä?

Päivän kysymys: Miten punaviinin saa irti pöytäliinasta?
Vastaus: Suolalla, se imee viinin värin.