John Lennon ja Yoko Ono
Ehkä vihatuin ja rakastetuin pari sitten Redin ja Scarletin.
Yoko Ono oli advantgarde taiteilija ja John The Beatles yhtyeen jäsen, he tapasivat Onon näyttelyssä (1966).
John erosi vaimostaan pari vuotta sen jälkeen ja syntyi suhteen Yokoon.
Pari oli julkisuudessa ja kampanjoi mielellään rauhan puolesta. Heidän suhteensa tunnettiin läheisenä ja intohimoisena. Yoko ja John olivat erottamattomat, ja Beatlesin levytyssessioissakin Yoko oli aina Johnin vieressä.
Tämä loi (vielä lisää) kitkaa yhtyeen sisälle. Lennonista alkoi myös tuntua, että hän oli kasvanut ulos Beatles-imagostaan, ja hän ilmoitti vuonna 1969 muille Beatleille lähtevänsä yhtyeestä.
Yokoa jopa vihattiin fanien piirissä. Häntä syytettiin The Beatlesin hajottamisesta sekä Lennonin heroiiniriippuvuudesta 1960-luvun lopulla.
Lennon vietti häämatkansa "markkinoimalla" rauhaa tilaisuuksissa, jotka tunnettiin nimellä "Bed-In".
Lennon siirtyi soolouralle vuonna 1970.
John loi kappaleen "God", hänen laulunsa muistuttaa pitkälti huutoterapiaa jossa hän tuolloin kävi. Laulussa hän myös laulaa asioista joihin ei enää usko, yksi mainitsemansa asia on The Beatles.
Lennon ja Ono muuttivat erilleen vuonna 1973, välirikon tullessa. Se johti Lennonin 18 kuukauden mittaiseen "kadonneeseen viikonloppuun" LA:ssa.
Yoko valitsi heidän sihteerinsä May Pangin Lennonin rakastajattareksi siksi aikaa kun he olivat erossa. Lennon ja Pang olivat yhdessä vuoteen 1975 asti, jolloin Lennon ja Ono sopivat.
Yoko, Andy Warhol ja John.
Marraskuussa 1974 Elton John kutsui Johnin esiiintymään New Yorkin Madison Square Gardenissa konsertissa, jonka yleisössä istui - Lennonin tietämättä - myös Yoko. Konsertin jälkeen Yoko tuli Johnin luo takahuoneeseen ja näin kaksikko palasi yhteen.
Seuraavana vuonna syntyi Lennonin toinen lapsi, Sean(Lennonin 35-vuotispäivänä 9.10.1975). Pojan syntymän jälkeen Lennon päätti omistautua lapselleen ja vetäytyi julkisuudesta viideksi vuodeksi.
Lennon täytti 40 vuotta (1980) ja samaan aikaan hän julkaisi comeback-albuminsa, joka kantoi nimeä Double Fantasy (puolet lauluista oli Yokon). Lennon palasi julkisuuteen.
John oli murhaushetkellä 40 vuotias, Sean oli 5 vuotias.
Entinen Beatles-fani oli oleskellut Lennonin Dakota-rakennuksen läheisyydessä jo kaksi viikkoa. Lennonin lähtiessä studiolle Chapman pyysi nimikirjoituksen Double Fantasy -albumiinsa. Viisi tuntia myöhemmin n. klo 22.49 Lennon palasi studiosta, Chapman odotti häntä.
Lennonin käveltyä ohi Chapman huusi hänen peräänsä "Mister Lennon?". Kun Lennon kääntyi katsomaan, Chapman ampui viisi luotia häntä kohti. Luodit osuivat selkään ja käsivarteen. John Lennonin viimeiset sanat olivat "I'm shot". Hän kuoli verenhukkaan Rooseveltin sairaalassa. Dakotan vahtimestari Jay Hastings korjasi talteen Lennonin kasettinauhurin, jonka tämä oli kaatuessaan pudottanut. Yoko Ono otti myöhemmin haltuunsa Lennonin veriset silmälasit.
Samana iltana uutinen Lennonin kuolemasta järkytti ympäri maailmaa tavalla, jolle vertailukohdaksi kelpaa presidentti Kennedyn murha 17 vuotta aikaisemmin.
Lennon polttohaudattiin paria päivää kuolemansa jälkeen. Paikalla oli vain hänen lähipiirinsä: Yoko ja Sean sekä Julian. On kohtalon ivaa, että Double Fantasyn viimeisen kappaleen nimi on Hard Times Are Over.
Elokuva Chapter 27 kertoo Chapmannin tarinan parista päivävästä ennen murhaan asti.
Ono teki 17 sooloalbumia ja pariskunta teki yhdessä 7 levyä.
Hän oli aina valmis myös kyseenalaistamaan ja kritisoimaan omia ajatuksiaan ja tutkimaan asioita monesta näkökulmasta.
Hän viittasi Onoon useissa lauluissaan, esimerkiksi kappaleissa The Ballad of John and Yoko, Oh Yoko! ja Dear Yoko.
Yoko jäi taiteilijana Johnin varjoon.
Jos tätä suhdetta tulisi kutsua epätavalliseksi, niin minä kutsuisin sitä epätavallisen kauniiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti